tiistai 13. helmikuuta 2018

Zweig villitys

 
ZWEIG
Lanka: Malabrigo Sock, värit eggplant (musta) ja water green (minttu) 
Puikot: 3, 25 ja 3,75mm pyöröpuikot
Ohje: Zweig by Caitlin Hunter
Lankalaihis: -295g


Nyt on Tampereellakin Zweig neulepaita saanut tuulta purjeisiin. Ja niinpä mäkin lähdin muiden mukana tekemään omaani. 


Caitlin Hunter (@boylandknitworks) neulesuunnittelijana oli mulle uusi tuttavuus, enkä olisi ehkä suoraan suunnittelijan omista kuvista osannut innostua neuleesta. Mutta sitä vartenhan on neulekaverit, ne neuloo ensin ja itse meet apinana perässä. :)


Lankana Zweigissani oli jälleen kerran Malabrigon sockia, joka on mielestäni täydellinen fingering lanka paitoihin. Omassa käytössä ainakin todella riittoisa lanka ja päällä mukavan pehmeä. Myös tälläisen atoopikon ja herkkänahkaisen näkökulmasta. :)


Värivalinta osui myös nappiin, minttu korostaa kivasti mustaa ja tuo siihen raikkautta. Lööv lööv! 😍


Malli oli todella kiva neuloa, koska siihen oli sekoitettu pitsiä, kirjoneuletta sekä perinteistä sileää neuletta. Sileässä neuleessa oli 5 kerroksen välein tehty rastipalmikko, joka toi kivaa eloa. Ja toisaalta sileä neule ei ollut niin puuduttavaa neuloa, kun tasaisin väliajoin tuli vaihtelua. 


Pitsikuvio olisi omasta mielestä voinut olla yksinkertaisempikin. Ainakin neuloessa sai olla aika tarkka, että missä kohtaan menee. Se hidasti huomattavasti neulomista. Kuviot eivät juurikaan toistuneet, joten ei paljoa pystynyt oppimaan ulkoa. Tai jos oppikin, niin heti kuvio vaihtui. 


Eniten kuitenkin tykkäsin kirjoneuleosuuksista ja siitä kuinka ne kehystää pistikuviota kauniisti. Se, että kirjoneule kuvio jatkui myös käsivarressa on todella kiva yksityiskohta. 


Ja koska lupasin, niin pakko oli laittaa myös niitä "making of" kuvia tähän loppukevennykseksi. Niistä näkee, että aina ei kuvaaminenkaan mene ihan putkeen. Mitä sitä ei tekisi saadakseen kauniita ja kivoja kuvia aikaiseksi. :D


Lähdin tällä kertaa kuvaamaan neuletta lähimetsään, pienelle kukkulalle. Sopivasti suuremmalta yleisöltä piilossa. Vaikka lunta oli paljon, niin paikka paikoin oli irtonaisen lumen alla jäistä kivikkoa ja pitihän mun tietenkin testata reiden iskukapasiteettia juurikin niihin kivikoihin. Vaikka kuinka varovasti alas menin, niin ylöspäin tullessa menin reisi edellä lumipenkkaan. Ensimmäinen ajatus oli, että onneksi kamera oli turvassa ja vasta toinen ajatus, että onneksi ei sattunut pahemmin. Reisi otti vähän iskua, mutta tokeni parissa päivässä. :) Siitä ne kuvaussession lumipesut sitten alkoikin. :D


Toinen lumipesu tulikin sitten kirjaimellisesti puskista. Piti hieman siirtää isompaa oksaa pois tieltä ja sainkin ämpärillisen lunta niskaan. :D


Testattu on Zweig kestää myös lunta, mä en niinkään. :D


Kolmas lumipesu tuli, kun horjahdin askeleissani ja testasin kuusten syleilyä pyrstölläni. Se oli yllättävän mukavaa ja pehmeää. :)  


Kuvaussessiosta tulikin Zweigin "kaste", onneksi en ollut malttanut vielä kastella ja pingottaa neuletta. Sain ne tässä kaupan päällisiksi. Mahtoi hiihtäjillä olla ihmettelemistä, kukkulalta kuuluvia voimasanoja ja kiljahduksia. Ja tähän olikin sitten hyvä lopettaa kuvaaminen ja siirtyä sisätiloihin lämmittelemään. :D

Kaikenkaikkiaan Zweig saa mun pisteet ehdottomasti, kenties joskus voisi neuloa toisenkin. Jos malttaisi tehdä kaksi samanlaista. :)

perjantai 9. helmikuuta 2018

Talvinen Jyväskylä



Jyväskylän neulefestarit on jo pieni perinne ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa festarit pidettiin myös talvimaisemissa. Ja mikä ihana pakkassää meille suotiinkaan. 😍



Festarit oli huomattavasti pienimuotoisemmat, mutta se ei menoa haitannut. Sain tällä kertaa matkaseuraksi ihanan kanssaneulojan ja mikäs sen mukavampaa on kuin ihastella lankoja ja neuloa yhdessä. 



Iso hatunnosto paikalle tulleille myyjille, jotka olivat 10 asteen pakkasessa ulkona kokonaiset kaksi päivää värjöttelemässä. Suomalaista sisua parhaimmillaan! Onneksi kaikilla oli kuitenkin edes tuulensuoja. Taisi monessakin myyntikojussa erillinen lämmitin puhaltaa täydellä teholla.



Titityyn lisäksi paikalla oli ainakin Handu, Ilo yarn, Silmusolmu, Rintalan tila, Petrichor yarn ja Lanitium ex machina. Ja monta muuta myyjää, jota en nyt vaan saa päähän.   



En ollut päässyt käymään vielä Titityyn uusissa tiloissa, joten innokkaana piti mennä tutkailemaan.



Paljon oli ihmeteltävää, neulojan paratiisi! Joka paikassa lankaa kauniisti värit sointuen seinälle ripustettuna. Kääntyi mihin tahansa, niin aina oli silmiin kantamattomiin toinen toistaan kauniimpia lankoja. Varmasti jäi monta mielenkiintoista uutta vyyhtituttavuutta tutkimatta ja löytämättä. Kenen onni se sitten olikaan.... :)



Olin tehnyt itseni kanssa diilin (uuden vuoden lupaus), että jos pidän tammikuun lankaostosvapaana, niin talvifestareilla saa vähän repäistä. No eihän se mennyt ihan niin kuin Strömsössä sekään lupaus, kiitos toisten ihanien neulojien. :)



Pitkään on ollut haaveissa osallistua johonkin KALiin (täälläkin siitä tainnut joskus mainita). Ja vuoden alusta tilaisuus osoittautui otolliseksi, sillä instassa seuraamani neulesuunnittelija Jennifer Steingass (@knit.love.wool) peräänkuulutti kaarrokeneuleidensa KALia. Jenniferillä on monta todella ihanaa kirjoneulepaitaa, mutta Vintersol oli mielestäni nätein. Ravelryn kautta ispiroiduin erään testineulojan Vintersolin väreistä niin paljon, että päätin tehdä täysin samanlaisen. :D Festareilla onnistuin innoittamaan myös matkaseuralaisen Vintersoliin, joka päätti tehdä sen harmonisen harmaana. En malta odottaa sen valmistumista. Milloinkahan saisin itselleni tehtyä jonkun perusneuleen harmaana. :D



Sattumoisin Silmukassa törmäsin tammikuun puolella okrankeltaiseen DK vahvuiseen siililankaan (Hedgehog Fibres), johon ihastuin täysin. Se oli juuri saman värinen, kuin testineulojan Vintersolissa. Mutta valitettavasti en ollut ainut joka lankaa himoitsi, niin jouduin vähän rikkomaan lupaustani ja ostamaan langat jo tammikuun puolella. Ei siis täysin oma syy, että "ratkesin". :D Muuten onnistuin hyvinkin hillitsemään himojani koko tammikuun, ihan talvifestareihin asti. 



Festareille lähtiessä oli valmis sotasuunnitelma tehtynä; ostaisin vain puuttuvat värit Vintersoliin, langat Sulo Vilén pipoon ja saippuaa neulojakollegalle. Vintersolin langoista puuttui valkoinen ja musta (Grafite) väri, joita ei Silmukassa ollut.



Alun perin suunnitelmissa oli ottaa SadnesGarnin Smartia valkoiseksi langaksi, sillä Hedgehog DK langoissa ei oikein valkoista ollut. Onnistuin kuitenkin festareilla pongaamaan lähes valkoisen (aavistus rusehtavaa mukana) Silence värin. Pikainen konsultaatio neulekaverilta ja yhdessä tuumin päätimme, että lanka on sopii hyvin Vintersoliin. Puretaan sitten, jos ei neuloessa miellytä. :) Varuiksi oli otettava kuitenkin Smartitkin, jos Silence lanka alkaisi tökkimään. 



Ostoslistasta poiketen mukaan tarttui langat Joji Locatellin Timeless Henley paitaan (Skein Queen) ja Jonna Hietalan Cream pipoon (Isager) sekä nukkaharja. Puolustukseksi täytyy sanoa, että nukkaharjaa olen jo pidempään harkinnut ostavani. Nuo Skein Queenin langat olivat totaalinen heräteostos, mutta ne olivat niin makeannäköiset hyllyssä ja täydellisen pehmeää käsissä, joten eihän niitä sinnekään voinut jättää. Parempi oli keksiä niille käyttöä, etteivät vaan jää lojumaan kasan päälle. Titityystä sattui löytymään mallineule juuri tuosta Jojin paidasta ja se sinetöi langat omaan koriin. On sentäs jotakin edistystä lankashoppailun suhteen on tapahtunut, vaikkakin kovin pientä. Nykyään on edes projektit valmiiksi mietittynä ostetuille langoille. :D



Ostosten välissä oli ihana välillä lepuuttaa jalkoja kahvila Muiston herkkujen äärellä. Pieni minttulämmike kaakaossa oli piste i:n päälle. Tunnelmaa loi terapeuttinen puikkojen kilinä ja iloinen puheen sorina uusien ja vanhojen neuletuttujen kesken. Ajoittain kuuluvat tutut ihastelut "kenen malli" ja "mikä lanka" saivat hymyilemään.



Tällä kertaa en osallistunut kursseille. Omaan makuun osallistuminen oli järjestetty hieman tökerösti, sillä lauantain iltajuhlaan ei olisi päässyt ellei olisi ostanut lippua johonkin Rachel Coopin kursseista. Toki sukkakurssit kiinnostivat, mutta itseä enemmän kiinnostaisi neulepaitojen suunnittelu Onneksi oli mukavaa seuraa matkassa, niin ei ollut lauantai-illan vietto ongelmia. Taikureiden maitava salaatti ja leffa onnistuivat siinä vallan hyvin. :)



Sunnuntai aamuksi sai ostettua erikseen lipun neulebrunssille, joten sinne suuntasimme ystävän kanssa nauttimaan Teeleidin herkuista. Brunssi oli erittäin maittava, erityisen vaikutuksen teki sampanjatee. En koskaan aikaisemmin ollut maistanut sitä ja aluksi olin hieman skeptinen, mutta se oli kyllä todella hyvänmakuista. Niin lauantaina kun sunnuntaina oli mahtava aurinkoinen pakkassää ja mikäs sen mukavampaa kävellä brunssilta vielä hetkeksi neulomaan Titityyhyn.



Tavoistani poiketen olin ottanut vain kaksi neuleprojektia mukaan. Toinen oli pitkään odottanut Little Bird by Veera Välimäki ja toinen oli Zweig by Caitlin Hunter. Little Bird joutui projektikassissa odottamaan vielä, sillä olin päättänyt saada Zweigin valmiiksi ennen kuin alan tehdä Vintersolia. :)

Kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut viikonloppu jälleen, joten iso kiitos järjestäjälle Titityyn Tiinalle ja sekä tietenkin matkaseuralaiselle!

Kesällä nähdään! :)

keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Vuoden 2017 lankalaihis

Nyt on taas se aika vuodesta, kun on aika laskea lankalaihiksen saldo. Kääksis! :)


🎵🎵🎵....rumpujen pärinää...🎵🎵🎵
Lankalaihiksen saldo... 2400g!

Vähän vajaaksi se jäi viime vuoden huimasta 2500g määrästä, mutta ei se haittaa! Pääasia on, että on ollut hauskaa ja saanut matkalla upeita kokemuksia. Joten kurkataanpa vähän, mitä viime vuonna puikoilta valmistui...


Vuosi alkoi kaksospaidoilla Talvinen aamurusko ja  Kesäinen kukkaketo. Näistä kaksosista on Kesäinen kukkaketo päässyt loistamaan käyttöneuleena enemmän, sillä se on ollut kevyempi. Nyt kun pakkanen on kiristymässä, pääsee aamuruskokin lämmittämään tätä viluista naista. 


Keväällä sai päätöksensä vihdoinkin pitkään kestäneet Joutsenlampisukat. Juuri parahiksi 100-vuotiasta Suomea juhlistamaan. Vaikkakaan sukat eivät olleet siihen tarkoitukseen alunperin suunniteltu. Näiden kirjoneulesukkien mallikuvion neulominen alkoi jo hipoa lähes matemaatikon lahjoja, kun niitä piti tehdä yhtäaikaa, mutta eri riveiltä. :D 


Kesän korvalla tulikin sitten neulottua paljon pieniä nuttuja, sillä olin saanut juuri tietää tulevani tädiksi ensimmäistä kertaa. 💗 Ja tämähän täti pistikin sitten neulepuikot heilumaan oikein urakalla. :D Tuli pientä söpöä nuttua ja talvista villapaitaa. Myöhemmin syksyllä valmistui vielä vähän myöhempää ikää varten herrasmiesmäinen liivi. Saattoipa tämä täti vähän pukinkonttiinkin jotain neuloa tätin murulle, mutta niistä sitten myöhemmin, kun saan kuvia. :)


Vauvanuttujen lomassa kesäkuumalla vierähti nopeasti yksi erityinen viikonloppu Jyväskylässä, josta paljon ihania muistoja taskussa. :) Alkusyksystä valmistui ehdottomasti mun suosikkihuivi, Veera Välimäen Hazy waves. Huivissa käytin uutta tuttavuutta Walk Collectionin Cozy merinoa ja tykästyin siihen tyystin. Vaikka värivälinnat ei menneet ihan nappiin mallin puolesta, niin itse tykkäsin niistä hurjasti. Hazy wavesin jälkeen olikin vuoro vähän isomman neuletyön nimittäin Fast forward paidan. Joka sekin siis Veeran käsialaa. Kesäkuumalla ison tumman neuleen neulominen oli vähintäänkin eksoottista. :)


Ensilumen koskettaessa maata näki mun Hitofude päivän valon. Tämä veikeä neuletakki luikerteli pitsillään tiensä mun sydämeen ja siitä on tullut arkivaate, vaikka toisin ajattelin. Ehkä vuosi 2018 tuo uuden Hitofuden maailmaan, ken tietää. :) Syksyn neulefestarointi olikin sitten Kässäkerho Pom Pomin käsialaa, siellä tapasi vanhoja tuttuja ja sai kourallisen uusia lisää. Myös Pom Pomin ansiota on se, että tein elämäni ensimmäisen kerran briossineuletta. Ehkä sitä myös nähdään tulevaisuudessa. ;) 


Loppuvuodesta palaammekin sitten sukkien pariin. Lystikkäät perussukat saivat taas sydämen koukuttumaan sukille. Ihana oli saada jotain valmiiksi nopeasti. Sukkafinlandiaankin uhosin osallistuvani, mutta pahasti olen jäänyt laahaamaan taustalle kaikkien joululahjojen (pipoja ja kettuhuppuja) teon vuoksi. Tosin kilpailuun en ollut osallistumassakaan, sillä niin nopeaa neulojaa musta ei saa tekemälläkään, että pärjäisin! :)

Näillä reilulla kahdella kilolla taas lämmittelee kummasti tulevia vuosia! :)


OIKEIN HYVÄÄ ALKANUTTA VUOTTA 2018 TEILLE KAIKILLE RAKKAAT YSTÄVÄT! 💗

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Kämmeniä lämmittämään

Joululahjoja taas paljastellaan.... :)

KÄMMEKKÄÄT
Lanka: Malabrigo Lace, väri brillante
Puikot: 2,75mm pyöröpuikot
Ohje:  Hidden gusset
Lankalaihis: -65g


Tämä ultrapehmeä Malabrigo lace on ollut jo pidemmän aikaa varastojen uumenissa. Ja suotta! Ihastuin lankaan täysin sitä neuloessani. En ole koskaan törmännyt pehmoisempaan lankaan. <3


Se miksi lanka on ehkä jäänyt hyllyn pohjalle, on tuo väriyhdistelmä. Punainen ei ole yhtään mun oma väri. Olen usein katsellut ja ihmetellyt miksi ne olen aikaanaan ostanut Helsingin käsityömessuilta. Nyt sen tiedän, lanka on taivaallisen pehmeää ja kai se oli alennuksessakin. :)  


Malli on Ravelryn ilmaisohje. Siinä oli mahdollista tehdä myös sormikkaat, mutta itse tykkään enemmän kämmekkäistä. Mallin kuvio ei näy niin hyvin tässä kirjavassa langassa, mutta tykkään siitä silti. 


Pikkasen joutui aivonystyröitä käyttämään tuossa silmukoiden jakokohdassa. Yhtään ei auttanut, että oli juuri tehnyt lystikkäät perussukat vähän samaan tyyliin. Näissä kämmekkäissä kun ei sitten toimittukaan yhtään samalla tavalla. :)


Nämä pehmoiset kämmekkäät pääsivät äidin käsiä lämmittämään. <3 Ihan eivät jouluksi valmistuneet, mutta se ei haitannut. Kylmiä ilmoja näyttäisi olevan luvassa jatkossakin. :)

perjantai 29. joulukuuta 2017

Pieni kettutyttö

KETTUNEITI
Puikot: 8 ja 9 mm pyöröpuikot
Ohje:  Failynn Fox Cowl (child)
Lankalaihis: -215g

Tämän joululahjaprojektin aloitin vähän aikaisemmin kuin 2 viikkoa ennen joulua. Mutta silti meinasi vähän pukata hikeä aikataulullisesti. :)



Kauan on toivottu kettuhuppua ja nyt sen vihdoinkin uskalsin ottaa projektiksi. Se mikä pelon/vastahankaisuuden sitä kohtaan aiheutti, oli virkkaus. :D Hupussa olis siis kaksi pientä osuutta virkattavana. Ne jotka mut tuntevat tietävät, että mä en halua/osaa virkata. Sehän on vastenmielisempää kuin raa´an valkosipulin syöminen. Mutta mitäs sitä ei pienen neidin toiveiden eteen yrittäsi tehdä. :)



Ohje löytyi Ravelrystä ja sen kuvat oli niin hienoja, etten uskonut omastani tulisi käyttökelpoista. Soitellen sotaan lähdin kuitenkin kokeilemaan, ja lopputulos jopa yllätti positiivisesti. :) Langat on olleet ostettuna valmiiksi tähän huppuun jo aikoja sitten. Vasta hiljattain tehdyn lankojen "stashäyksen" ansiosta tämäkin ohje muistui taas mieleen. Ja totta kai viime tingassa juuri ennen joulua.


Onneksi virkattavaa oli vain etureunan jatkoresori ja korvapalojen kiinnitys toisiinsa. Se oli ehkä juuri sen verran mihin mun kyvyt riitti. Alkuun piti aloittaa youtuben ihmeellisestä maailmasta katsomalla, miten tehdään aloitussilmukka jne. 10 videon katselukerran jälkeen alkoi vihdoinkin pääkin ymmärtää mitä pitää tehdä ja haparoivin ottein kokeilla. Olen vasenkätinen, mutta sillä virkkaaminen oli vähintäänkin utopistista. Oikealla kädellä se luonnistui sentäs vähän paremmin. :)


Langan paksuus ilmeisesti sopi virkkaukseen, kun tälläinen aloittelijakin pystyi saamaan suhteellisen siistiä. Edellisissä virkkausyrityksissä silmukat olleet siis kaikkea mahdollista kokoa samalla rivillä. :D 


Korvien neulominen ja sijoitteleminen oli hauskinta, vaikka tästä ketusta hieman vinokorvainen tulikin.


Paksun langan ja puikkojen ansioista huppu valmistui todella nopeasti. Kun virkkaamisesta oli selvitty, voisin sanoa, että tämä oli jopa hyvinkin yksinkertainen, helppo ja kiva ohje. Ehkä joskus teen toisen tai saman hupun mutta eri eläimenä.


Tein hupun child koon mukaan ja se näyttäisi juuri olevan sopiva 4 vuotiaan päähän. 


Lopuksi vielä huiput kuvat joululahjan saajasta hupun kanssa, kiitos! <3